Valkuaisen sosiaalireenit

Syystuulet alkaa jo puhallella aika viileästi. Treenit oli tänään raviradan parkkiksella ja viluhan tuossa meinasi tulla, vaikka antoisat reenit olikin. Alkuun harjoiteltiin henkilöryhmää, ja kivastihan tuo meni. Seuruu pysyi aika mukavasti, siihen nähden ettei tätä oltu oikeastaan ennen harjoiteltu. Sitten aloitettiin luoksepäästävyysharjoitukset "naksuringillä". Vieraiden (ja vähän tutumpienkin) tyyppien käsien koskemisesta kuonolla herui valtaosa ruuasta tänään. Homman juoni alkoi kirkastua jo valkuaiselle, eikä pelkoreaktioita ollut havaittavissa ollenkaan. Tätä sitten vaan jatkamaan. Aivan mahtavaa että tähänkin saatiin nyt eväitä, mä jo olen miettinyt että ilkeääkö tuon kanssa ikinä yrittää kokeisiin jos se syö inhottavan, tunkeilevan tuomarin heti alkajaisiksi.

Lisäksi tuli tänään tehtyä paikallamakuu koirarivissä kahden kaverin välissä, ja eipä tuossa moitittavaa ollut. Joskaan en kovin kauas uskaltanut lähteä ja palkkailin suorituksen aikanakin pari kertaa. Aikakaan ei mikään järin pitkä ollut, mutta mikä tärkeintä, ainakin saatiin onnistunut suoritus. Lopuksi vielä koitettiin noutaa vähän kapulaa, mutta keskittyminen ei riittänyt kuin yhteen toistoon, joten ruuanjämät syötettiin kippopalkalla hitaasta seuruusta. Olihan tuossa jo rutosti hommia kakaralle. Tuohon se nyt nukahti keskelle lattiaa lelu suussa kuin pentu konsanaan.

Mahan kannalta huonompia uutisia, eilen ja ilmeisesti vähän vielä tänäaamunakin on ollut pientä ripulia. Johan tuossa meni 2 kuukautta hyvin. Luna siis on kärsinyt puolet elämästään herkästä mahasta, ja tilanne paheni pikku hiljaa kesään mennessä siihen, että juhannuksen tienoolla normaalia kakkaa tuli enää vain yhtenä- kahtena päivänä viikosta. Tyhjän mahan oksenteluakin alkoi olla satunnaisesti. Kesä-heinäkuun vaihteessa sitten otettiin laajat verikokeet ja tutkittiin Eviralla giardiat. Syytä ei noista löytynyt, tulehdus- ja haima-arvotkin oli normaalit. Luna oli tosi laihassa kunnossa, luut törrötti ja painoa oli nippa nappa 21 kiloa. Ruokavaliosta olin toki etsinyt syyllistä jo moneen kertaan ja kokeillut erilaisia ruokintavaihtoehtoja. Seuraavana listalla olisi ollut gastro- ja colonoskopia, mutta eläinlääkäri kehoitti vielä sitä ennen kokeilemaan jotain hypoallergiaruokaa kuukauden, parin ajan. No, Brit Caren aktiivinappulaa sitten ostin, ja pam, maha on siitä lähtien ollut kunnossa. Painoa alkoi tulla pikku hiljaa ja energisyyttä sitäkin enemmän. Treeneihin tuli lisää virtaa, leikkiminen maistui taas, lenkkeillessä ei enää iske väsy ja iltaisin täällä pörrää touhukas viiriäinen. Nyt taitaa paino mennä sinne 24-25 kilon välimaastoon. Eilinen ripaska tosin saattoi olla jotain kulkutautiakin, sillä Lunan tiistaisella leikki-kaverilla, Lotalla oli myös poikkeuksellisesti maha löysällä (kyseessä siis hyvämahainen kaveri). Varmaan olivat molemmat saaneet jonkun pöpön koirapuistosta. Ja nyt vaikuttaisi kumminkin tilanne rauhoittuneen. Toivottavasti jäi nyt vaan yksittäiseksi ripaskaksi. Mahavaivoja on jo kyllä kirottu ja porattu tässä huushollissa ihan riittämiin.

Loppuviikosta onkin sitten tiedossa hyppyharkkoja, sain estettä lainaan. Huomenna olisi myös tulossa "isosisko" Muisku käymään. Saadaan lenkkiseuraa ja pääsevät blondit vähän pörräämäänkin keskenään. Sunnuntaina suunnataankin sitten auton nokka kohti Hämeenlinnaa ja käydään tutustumassa erääseen beauceron-kasvattajaan.