Torstaitottikset

Saatiin tänään vedettyä ihan kunnon reeni, kun ryhmässä ei ollut kuin kaksi osallistujaa tällä kertaa. Seuraamista hinkattiin tottakai, hiukan jääviäkin, ja täyskäännösten opettelu aloitettiin seuruuttamalla pienenevää J-kirjainta ja kapeaa soikiokehää. Eiköhän se siitä lähde muovaantumaan. Ohjaajalla tuntuu taas olevan enemmän vaikeuksia koordinaatiossa kuin koiralla... Noutokapulan kanssa on edistytty (no onhan sitä reenattukin herranjestas melkein joka päivä), mutta mutta. Käskysanat puuttuu vielä, ja mikä onnettomampaa, Luna väylää kapulaa. Args. Naks ja palkka tottakai vasta kun maistelu loppuu, mutta nyt vaikuttaa siltä että koira ketjuttaa niin, että se pian luulee että väyläys kuuluu asiaan. Äh. On koitettu pitää ruokabileitä heti kun kerrankin tuo pureksimatta, mutta eipä tuo ole näköjään kantanut hedelmää. Pakotteella se on kai sieltä nyt otettava pois se touhu. Mälväämistä lukuunottamatta homma alkaa tosiaan sujua, ja Lunasta kapulatreeni on taas jopa hauskaa, eikä turhautumispiippailuja kuulu. Montakohan kertaa nämä kapulahommat on aloitettu alusta uudelleen... Kapuloitakin alkaa olla repussa jo legendaarinen määrä. Ehkä tästä vielä asiallinen nouto saadaan aikaiseksi.