Sivut

kevät

kevät
Oma kuva
Blogissa tarinoidaan elämästä valloittavan paimenkaksikon kanssa, päätähtinä valkoinenpaimenkoiranarttu Luna ja beauceronuros Laku. Blogin ajatus on toimia lähinää treenipäiväkirjana, mutta tottakai mukaan mahtuu kaikenlaista muutakin temmellystä.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Ruutua ja häiriötottista



organic
Hah, that's us!
Eilen päästiin pitkästä aikaa treenaamaan ruutua (edellisestä kerrasta on ehkä ikuisuus). Kokeilin piruuttani ensin ilman kosketusalustaa, mutta yllätys yllätys eihän se toiminut, vaan Lunaa kiinnosti kulmatörpöt. No, sattuipa siinä maassa sitten lojumaan sopivasti joku tupakkikartongin pahvi, josta tuli vallan passeli kosketusalusta. Otin pari settiä ihan vaan naksutellen alustalle menemisestä. Ensin muistuteltiin ihan läheltä nauhoja ja lopuksi kauempaakin. Alustaa pienennettiin matkan varrella noin 10x10 cm kokoiseksi. Oli kyllä hyvä treeni, tuli selkeästi keskityttyä nyt tuohon yhteen asiaan eikä otettu mitään sitä-tätä-tuota-sillisalaattia. Treeniä säesti läheisen kirkon kellon kajahdukset, joihin Luna yllättävää kyllä ei reagoinut. Positiivista tuokin.

Tänään käytiin aamupäivällä metsälenkki ja sen päälle SRY:n mätsäreissä tekemässä häiriötottista. En nyt mitään sen ihmeempää, kunhan pyörittiin siellä kehien vieressä, otin ihan seuraamista, temponvaihtoja, askelsiirtymiä, jäävät kertaalleen (kaikki ekasta oikein, jihaa), ja käännöksiä. Kova vilinä kyllä oli, väkeä oli paljon liikkeellä ja koiria oli kaikenkarvaisia, lapsia juoksi ja grillimakkara tuoksui. Luna toimi häiriössä hienosti, vähän matalalla vietillä teki mutta teki ihan keskittyneesti kuitenkin eikä sitä toiset koirat tai muukaan hulina kiinnostanut. Täytyi sille sitten ihan makkara ostaa siitä hyvästä. Toivottavasti masu kestää.

Masusta puheenollen, koepalatuloksia ei vielä saatu tällä viikolla, mutta antibioottikuuri loppui keskiviikkona ja maha on nyt ollut ihan kunnossa taas. Ensi viikolla sitten toivottavasti kuulee tarkemmin miten jatkossa tehdään.

Kevään korvalla alkaa noita koulutuspäiviä ja seminaareja olemaan aika tiuhaan, ja parille onkin jo tullut ilmottauduttua kuunteluoppilaaksi. Ensi lauantaina olisi ohjelmassa Korrin Juhan semma Raisiossa. Täytyypä vähän tsuumailla, paljon olisi kaikkea kiinnostavaa kyllä kalenterissa. Vahvasti kyllä näyttää siltä että hyvin aktiivinen ja touhukas kevät (ja kesä ja syksykin) on tulossa koiraharrastusrintamalla. Mainiota :D

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Tulis jo kevät

Säätilavalitukset on yleensä kovin tylsiä, mutta okei: nyt riittäis tämä pakkanen ja lumi pikkuhiljaa. Olisi niin hienoa taas päästä nurmikentille treenaamaan (ne vauhtiliikkeet on vähän liian jänniä jäätiköllä...), pelloille jäljestämään... Ja tämä pukeutumisen kilpavarustelu alkaa myös tympiä, kun 5 vaatekerroksen, lämpöpohjallisien, ihmelapasten jne jälkeen on silti aivan umpijäässä kun treeneissä menee kuitenkin aina vähintään pari tuntia. No niin, kitinäosuus ohi.

Viime treenissä on nyt ollut ohjelmassa kapulan pitoa (aika hyvin, mälväys on vahvasti vähenemään päin!), askelsiirtymiä ja liikkeestä istumista. Pari kertaa tuli käytyä Ulvilan kentällä (tai no, kentän vierestä menevällä tienpätkällä koska itse kenttä oli mallia hanget korkeat nietokset) tottistelemassa ja eilen oli tietysti torstaitreenit Nakkilassa. Liikkeestä istumisessa oli vähän hiomista vinotuksen kanssa mutta kyllä se vaan toistojen myötä alkoi suoristua taas. Kukakohan ketku tuota koiraa on mennyt palkkaamaan vinoista istumisista...? Jaa-a... Askelsiirtymiäkin on tehty, täyskäännöksiä hiottu ja semmoista.

Viime sunnuntaina tuli vähän kuviakin räpsittyä treenin lomassa kun sattui kamera olemaan autossa ja oli niin nätti auringonpaiste. Ja samaan syssyyn pari muutakin kuvaa.

Heitä ny mulle joku nappula, en mää jaksa täällä hangessa seisoo.

Lunan ja Sisun risunvetokisa

ja ninjaharjoitukset


Luoksarin pysäytys


Siirtymiä

Hau


  
Niin juu, koepalavastauksista soittelin perjantaina mutta eivät olleet vielä valmiit. Tulevalla viikolla siis selviää tarkempi mahadiagnoosi.

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Yesin masukeikka osa 2

Eilen kotiuduttiin taas Helsingistä ja mahan suhteen ollaan vähän viisaampia jälleen. Lunalle tehtiin keskiviikkona suolihuuhtelu ja torstaina nukutuksessa tähystykset vatsalaukkuun, ohutsuolen alku- ja loppuosaan sekä paksusuoleen. Likka olikin yötä osastolla tämän välin jotta kontrolli siitä, ettei suuhun eksy murustakaan mitään, pysyisi paremmissa hyppysissä. Luna oli jo sunnuntaista asti sose/liemi-dieetillä ja sai syödäkseen (tai siis juodakseen) vain luutonta kalkkunaa runsaaseen veteen sekoitettuna, ja sunnuntaina meni vielä joukkoon pari raakaa kananmunaakin. Tiistai-illasta alkaen pidettiin vesipaastolla. Tutkimukset olivat menneet hyvin, Luna oli ollut kiltisti eikä huuhtelua vasten oltu edes tarvittu rauhoittavia. Verikokeet oli tehty vielä kertaalleen mutta niissä ei ollut poikkeavaa. Kaikilta tähystettäviltä alueilta oli otettu koepalat. Tähystyksessä vatsa ja ohutsuolen alkupää oli olleet kunnossa, mutta paksusuolen seinämä oli ollut "kraaterimainen" ja jonkinlaisia kudosvaurioita ja tulehdusta oli ollut. Tarkempaa analyysia ei vielä ole käsissä, saan tutkimustulokset ja lausunnot myöhemmin itselleni jahka kaikki valmistuvat. Eli koepalavastauksissa menee vielä reilu viikko, jonka jälkeen selvinnee lopullinen diagnoosi.

Nyt saatiin alkuun 2 viikon antibioottikuuri, erytromysiiniä. Lääkäri varoitteli että kyseessä on hyvin vahva antibiootti, joka saattaa aiheuttaa oksentelua, ripulia, pahoinvointia tai muita sivuvaikutuksia ja käski ottamaan yhteyttä jos näitä ilmenee. No, annoin valkuaiselle illalla ensimmäisen pillerin, ja puolen yön jälkeen heräsinkin sitten kyökkimisen ääniin. Luna oksensi pari kertaa, maiskutteli, nieleskeli, läähätti levottomana ja nuoli huuliaan aamuun asti, ja aamuyöstä lensi sitten ripaskakin. Soitin aamulla hoitavalle eläinlääkärille ja antibiootti vaihdettiin tuttuun Tylosiniin, jota menee nyt 10 päivää. Se on ainakin ennen sopinut hyvin. Tuo Ermysin tuskin olisi edes päässyt vaikuttamaan jos Luna olisi sen yrjönnyt joka kerta pihalle. Ilmeisesti se oli alunperin valittu jonkinlaisen resistenssimäärityksen kautta. Toivottavasti tuo Tylosin nyt kuitenkin ajaisi saman asian. Taas täytyy kyllä kiitellä eläinsairaalan henkilökuntaa ja toimintaa, kaikki sujui hienosti ja valkuainen oli varmasti hyvissä käsissä.

Tämä päivä onkin mennyt aika lailla huilaillessa, taisi olla Lunaatille melkoisen rankka reissu. Ja kun viime yökin meni vielä plörinäksi. Otetaan pari päivää nyt ihan lunkisti niin pääsee stressikäppyrä taas laskemaan, treenit jatkuu ensi viikolla. Kaikenlaista mukavaa on kyllä keväälle luvassa, näitä suunnitelmia raotetaan tarkemmin ehkä pikkuisen myöhemmin ;)

Biins vielä vähän pöhnässä nukutuksen jäljiltä. Onneksi käpälään sai sentään asiallisen siteen :)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Tokoliukastelua


Pystyssä pysyminen ja ylimääräisten spagaattien välttely oli avainasemassa eilisissä tottiksissa. Keli veti plussalle, kura lentää ja märkä jää kiiltää. Hiphei. Mitään vauhtiliikkeitä siis ei ollut ohjelmassa, vaan treenasin kapulan pitoa vieraalla, omaa isommalla ja painavammalla kapulalla. Nakertelua ei ollut näkyvissä, ja lisättiin häiriötä ja painetta kehiin eli sama harjoitus tiiviin henkilöryhmän keskellä. Eipä Lunaa juuri henkilöryhmät kiinnostaneet sen enempää kuin yleensäkään, ja onnistunut treeni saatiin aikaiseksi. Tämän lisäksi otin ihan seuruuta ja pyysin goutsin kyttäämään koiran paikkaa. Viime aikoina herännyt pieni aavistus että mahtaako valkkarinketku välillä vähän edistää. Ja kyllähän se välillä vähän yritti. Epäilen että tämä pitkälti johtuu siitä, kun nyt talvella on toppatakit, kaulahuivit, treeniliivit ja kaikki niin muhkusti edessä, että se on hakenut katsekontaktia tai ainakin naamaa sieltä michelin-kerrosten takaa. Treenikaverilla taisi olla vähän samaa ongelmaa ollessaan raskaana kun vatsa oli edessä. Nyt heitin toppiksen veks treenin ajaksi ja päästiin tuohon edistämiseen puuttumaan. Ei muuta kun pidetään silmä tarkkana, käännöksiä peliin, ylimääräiset vaatekerrokset pois ja napa sisään.

Viime viikolla tehtiin hyppynoutoja, muutama luoksari ja sosiaalitreeniä. Ja tässä välillä olen lusmuillut ja ottanut vaan jotain pientä keppostelua, kaukojumppaa ja leikitty on kovasti. Ei sekään huono juttu ole. Jonkinlaista kolinasiedätystäkin on koitettu vähän tehdä, saas nähdä nyt kantaako yhtään hedelmää. Lisäksi on treffailtu koirakavereita, Outin, Lucan ja Sisun kanssa on metsälenkkeilty, Kille-borderia on käyty juoksuttamassa pellolla ja Muiskukin kävi kylässä.