No mutta, on me kaikenlaista saatu aikaiseksi taas ja oltu reippaita. Lauantaina Outi kävi Lucan kanssa moikkaamassa. Lunan kanssa päästelivät ensin enimmät höyryt pitkin pihaa rallaten, ja sitten Lakukin pääsi tekemään tuttavuutta. Aluksi vähän ujostutti mutta ei mennyt kauaakaan kun oli jo leikit pystyssä.
Päivällä käytiin Mustissa ja Mirrissä lihaostoksilla ja samalla käytiin tädin luona esittelemässä nappisilmää. Meinasi heti pistellä poskeensa kukkapenkistä tulppaaninalut, mutta saatiin nakilla huijattua jättämään tädin istutukset rauhaan. ;) Illemmalla kävin vielä Ulvilan puolella treenailemassa. Lunalle otin tunnaria niin että oman vieressä oli kasa muita kapuloita. Hitto, valkkarin päässä rattaat pyörähti ja se hoksasi jutun juonen. Mainiota. En sitten enempiä hinkannut, kauheat nakkibileet pystyyn onnistuneista suorituksista. Lakun kanssa leikittiin ja sitten tein ruudun. Pikkujätkä keskittyi tosi hyvin. Hymyssä suin sain ajella kotio.
Tänään piti lähteä Ikaalisiin MH-kuvauksia seuraamaan mutta suunnitelmiin tuli muutoksia ja suuntasinkin Noormarkkuun tsemppaamaan treenikavereita tokokokeisiin. Kauden viimeiset hallikokeet oli kyseessä. Molemmat piskit oli mukana, Lunalle otin ihan vaan perus häiriötreeniä, kaukoja tein ja seuraamisen käännöksiä ja askelsiirtymiä ja kontaktin pitoa niin että koiria, mukuloita ja ties mitä ravasi nenän alta. Valkkari ei ihan parhaassa vireessä edelleenkään ollut mutta teki hyvää työtä ja koitin sitä kehua ja tsempata kovasti. Kaukot näyttää ihan kivoilta jo, välimatkaa vaan ei vielä voi kauheasti ottaa ettei leviä käsiin. Laku oli vaan sosiaalistumassa ja eväsretkellä. Päiväruoka tuli kontaktinotoista. Laku ei hallia sen koommin ihmetellyt, tepsutti sisään, nuuski vähän ympärilleen, maisteli jonkun pikkutytön pipontupsua ja alkoi napottaa silmiin ruuan toivossa. Otin sen vielä autohuilin jälkeen toisen kerran pällistelemään, ja tällä kertaa teemana oli rauhoittuminen. Ja ei kai siinä, menin istumaan, penneli syliin ja kohta sillä jo silmä lupsui. Laku ei tunnu turhia stressaavan. Ehtoommalla vielä lenkitin molemmat, nyt Lunakin uskalsi pihaporttia pidemmälle. Aamulla lähistöltä kuului jotain ammuntaa tai ties mitä (laukauksilta se kuulosti, kauheaa räiskintää ainakin parin tunnin ajan) ja eihän me päästy kuin roskapussi viemään. No, Biins sisälle ja pentu remmiin. Laku ei paukkeesta välittänyt. Erikseen nuo on ilman muuta lenkitettävä muutenkin.
Kisakuume nousi itselläkin taas kohisten kun noita kokeita katseli, hitsit kun teki mieli mennä sinne pyörimään. No mutta, on tässä vielä paljon duunia ennenkuin voittajakarkeloihin on asiaa. Ruutu on varmaan pahiten vaiheessa, miten sitä ei tule ikinä tehtyä... Nyt ei niin ryppy otsassa viitsi tahkotakaan kun Lunalla selvästi vielä stressikäyrät aika korkealla. Pikku hiljaa joutuu kyllä valkuainenkin taas tositoimiin jahka alkaa arki vähän tasaantua ja ihmetys uudesta laumanjäsenestä helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti