Oikein mukavasti on lähtenyt Lakun kotiutuminen sujumaan. Ensimmäinen ilta nuuskittiin nurkkia, laitettiin oitis käyntiin operaatio talvikenkien teurastus, leikittiin, syötiin jauhelihaa ja nukuttiin tottakai. Yö meni hämmästyttävän hyvin, ilman mitään itkeskelyjä tai hääräämistä. Allekirjoittanut ei kylläkään saanut unta silmään ennenkuin vasta aamuyön tunteina... Niin uskomattomalta tuntui että siinä se pieni beussinpötkylä nyt ihan oikeasti lopultakin tuhisee nahkamasu illallisesta pullottaen. Oli niin onnellinen olo ettei siinä nukkumisesta mitään tullut :) Laku sen sijaan veteli hirsiä yhtä soittoa, heräsi kolmen maissa käymään sanomalehdellä pissalla ja taapersi unenpöpperöisenä minun mahaa vasten. Siinä se jatkoi uniaan aamuun asti välillä tuhisten ja maiskutellen ja herätti puoli kahdeksan maissa vimmatusti suupieliä lipoen ja hännällä vispaten. Kyllä siinä sydän pakahtui.
On se pieni. Elopainoa löytyy vasta 4,5 kiloa. Mutta onneksi ruoka tuntuu maistuvan erinomaisesti, kohta se onkin jo kauhea koipeliini varmasti. Kasvattajalta saatiin mukaan säkki pentunapua, sitä olen vähän antanut ja sitten ihan nautasikaa ja lihaista rasvaa. Aika raakapainotteisesti suunnittelin Lakun ruokinnan toteuttavani, mutta niin että nappulaa menisi siinä ohella kuitenkin koko ajan noin kolmasosa - puolet.
Kelit on olleet melko kylmiä, on ollut sadetta ja kovaa tuulta, joten ulkona ei olla vielä pitkiä aikoja vietetty kun viluhan siinä hiipii puseroon pienellä äkkiä. Tänäaamuna käytiin ensimmäisen kerran oman pihan ulkopuolella kun oli vähän lämpimämpi aamu. Heitettiin pieni kieppi tuossa lähipöpelikössä. Pihasta poistuminen meinasi olla vähän jännää alkuunsa, mutta kun vähän auttoi alkuun niin siinähän tuo tepsutti reippaasti häntä pystyssä kannoilla kun Lunan kanssa mentiin edellä. Ulkorappuset (4 kpl) on myös vielä pikkuisen pelottavat, ylös kyllä pompitaan mutta alaspäin kulkemiseen ei vielä rohkeus riitä vaikka yritystä on kovasti. Sisälläkään Laku ei ole vielä rappusiin pyrkinyt (eikä tarvikkaan ennenkuin vähän kasvaa, täytyykin tuoda pentuportti siihen eteen) mutta kaikki muut paikat on kyllä käyty tsekkaamassa. Meinasi se jo jääkaappiinkin kiivetä.
Lunan kanssa ovat jo hieroneet lähempää tuttavuutta ja Luna on kyllä pääasiassa ihan hienosti suhtautunut tulokkaaseen. Luna leikkisikin pikkuveikan kanssa jo mielellään, ja hyvin yrittää ottaa huomioon kaverin koon ja vetäytyy heti jos Laku vinkaisee. Nuhjutkoot nyt alkuunsa vähän että pääsevät tutuiksi, mutta ajatus olisi kyllä rajata painit ja rallit ulkotiloihin jatkossa. Ja hiukan on tarvinnut pitää jöötä siinä ettei valkuainen heti rosvoa pennun leluja, purutikkuja tai ruokia kun tilaisuus tarjoutuu, kun toinen ei vielä rohkene pitää puoliaan. Veikkaanpa kyllä että sekin päivä vielä koittaa. Mutta onni taas että Luna on nopea oppimaan, eipä sitä montaa kertaa tarvinnut komentaa. Ja täytyy vaan muistaa senkin kanssa leikkiä ja pallotella ettei katkeruus iske.
Yksinolot alkoi heti eilen, kun töihin oli mentävä. Mitään kamerajuttuja ei ollut kuvaamassa, mutta tuskimpa Laku mitään ihmeempiä on touhunut. Hiukan oli sanomalehtiä myllätty, mutta muuten se oli varmaan vain nukkunut kun kerran pissoja tai kakkojakaan ei ollut tullut. Jäi aamulla ihan rauhassa huilaamaan kun lähdin ja tullessani haukotteli unenpöpperöisenä. Unta tietysti riittääkin vielä pienellä paljon, niinkuin pitääkin.
Kuvia löytyy lisää
Picasasta, mutta tässä muutama:
 |
| Tässä vielä kasvattajalla, ilmapallot olisi kiinnostaneet kovasti |
 |
| Huoh, hetikö se alkoi? ;) |
 |
| Varvasparat |
 |
| On se söötti. |
 |
| Yawn |
 |
| Näyttääpä Luna suurelta |
 |
| Isompi pallo ei sitten olisi enää suuhun mahtunutkaan |
 |
| Tää on tätä hepulijoogaa |
 |
| Ei tarvinnut ihme kyllä sen koommin lavastaa, kunhan käskin Lunan istumaan paikallaan... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti