Monensorttista treeniä taas

Maanantaina alkoi agilityn alkeiskurssi. Tarkoitus oli alunperin hankkiutua aksailemaan talveksi, jotta olisi jotain korvaavaa tekemistä jäljestykselle, mutta nyt sitten vasta päästiin ohjattuun ryhmään. Kesällä riittää siis vipinää treenirintamalla. No, mikäs tuolla treenaillessa, valoisat, pitkät illat ja näin. Ekalla kerralla kouluttaja (Kermisen Anitta) jutteli vähän yleistä infoa lajista ja sen treenaamisesta, kertoi eri esteistä yms perusjuttua. Sitten katsoi nopeaan läpi koiran hallinnan (eli suomeksi 3 metrin luoksetulo ja kävely tötsien ympäri pujotellen) ja kertaalleen otettiin perushyppy ja putki. Hirmu vähän jäi nyt ekalla keikalla ainakin aikaa tehdä, mutta tuohon teoriapuoleen meni tietysti melkein puoli tuntia. Lunan kanssahan olen käynyt pari kertaa esteisiin tutustumassa Reijan avustuksella, ja ihan innoissaanhan tuo kakara näytti olevan. Putkeenkin (oli aika pitkänä mutta suora) kaahasi ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Luulenpa että isoin työ tulee olemaan siinä että ohjaaja pystyy vaihtamaan ohjaustyylin tokojäykistelystä vähän lennokkaammaksi ja joustavammaksi. Ja reaktionopeus, eh, työsarkaa riittää.

Pieniä merkkejä on nyt kyllä havaittavissa lievästä agi-innostuksesta. Ajatus on nimenomaan ollut, että kunhan vähän jotain puuhaillaan ja saa koiralle vaihtelua aktiviteetteihin. Ei me mitään tavoitteellista. No, ei kyllä ihan oikeastikaan mitään kisajuttuja nyt mietitä tällä saralla. Ite olen niin hidas reagoimaan ja kankea, että ajatuskin kokonaisen radan ohjaamisesta hirvittää. Muistanpa vaan hevosajoilta ne estekisat, kyllä välillä sovellettiin niin omia ratoja kun järjestys unohtui eikä ehtinyt miettiä mihin seuraavaksi ja mitä kautta. Mutta katotaan nyt, miltä alkaa näyttää ja mitä Luna tykkää touhusta.

Sunnuntai-illalla otettiin Helenan kanssa melkoisen rankka BH-treeni mukaanlukien paikkamakuu niin, että saksalainen teki kahden pallon saalisleikkiä jonkun matkan päässä. Huh, valkuainen pysyi nurmikossa. Ja muutenkin jaksoi hienosti, tosin vietin noustessa vähän pakkaa kyllä edistämään ja poikittamaan seuruussa, äh ja pöh.

Eilen käytiin Maikin kanssa jäljillä Jyskin takana. Lunalle otettiin sitä ennen kauppaharjoitus (bh:t mielessä edelleen). Eli Biins K-marketin eteen tolppaan kiinni ja Maikki käppäili Lotan kanssa ohi. Lunaa vähän jännitti mutta ei haukkunut eikä reagoinut koiraan tai ihmisiin. Kolauksista yms säpsähteli. Se nyt oli arvattavissa. Akka ryökäle minut tähän hylkäsi ihan yksin. Jälki meni ihan ok, murheenkryyninä oli taas ystävämme linnut ja kova tuuli. Eniten ne linnut, koska iso osa nappuloista oli syöty jäljen loppupuolelta. Jälki vanheni vaan parikymment minuuttia mutta kyllä ne vaan kerkesi. Tein 230 askelta, 2 kulmaa oikealle. Ekassa kulmassa Lunalla oli vähän hakemista, toinen kulma meni komeasti ja ihmettelemättä, mutta sen jälkeen löytyikin sitten ruokaa enää vain satunnaisilta askelilta, ja loppukasakin meinasi vähän olla hukassa, siitä oli jäljellä pari raksua. No mutta, töitä kakara teki hienosti, vaikka loppua kohden meinasikin vähän uupua selvästi. Maikki kulki perässä ja otti videopätkää, jonka pääosassa allekirjoittaneen ahteri. :D No, näkyy siellä joku nuuskiva koirakin. Laitan tänne myöhemmin jahka kerkeän ajamaan sen koneelle. Katsokoon ken jaksaa.

Tänä iltanakin tein vielä jumpista lopen uupuneena jäljen, ja voi pojat kun likka veti sen hyvin. Aluksi sai vähän pidätellä, mutta loput menikin hyvällä rytmillä, tarkasti ja silti vauhtia ei puuttunut, liina sai kuitenkin olla löysällä. Toisin kuin eilen, kun tuntui että ikävän paljon joutui kiristelemään. 200 askelta, lopussa 1 kulma vasemmalle. No, oli aika helppoa kyllä, myötätuuli ja lyhyt nurmikko. Häiriönä edestakaisin tienreunaa pörräävä mopopoikajengi, josta Biins ei kyllä piitannut.