Iloiset kisat

Tänään käytiin Huittisissa tokoilemassa Tiina Heinon arvioivan katseen alla. Kotiintuomisina AVO2 141 pisteellä, jolla lohkesi luokkavoittokin tänään. Yhtään en nyt osaa harmitella ykköstuloksen uupumista, sillä meininki oli kokonaisuudessaan hienoa ja virheet ei ollenkaan ylitsepääsemättömiä. Eikä sinne voittajaan mikään kiirus ole, kun ei olla niitä liikkeitä vielä edes ajateltu (paitsi metallinoutoa). Ihan mielellänkin haen nyt kisakokemusta ja -rutiineja avoimesta luokasta, kun liikket on vielä kohtuu helppoja eikä kokonaissuoritus ole vielä niin pitkä kestoltaan. Viime kokeessa jäi harmittamaan vähän huono vire, tietty hermostuneisuus mitä oli havaittavissa ja tietysti se karkaaminen eli hallinen kuseminen. Sanoinkin siinä että yhtään ei olisi ottanut pattiin tekniset mokat yhtä paljon.

No, nyt ne mokat olikin sitten niitä teknisiä juurikin. Luna touhusi iloisena, ei piipannut tippaakaan, ei vilkuillut muualle ja vire kesti hyvänä loppuun asti. Kippoa en nyt jättänyt autoon enkä näyttänyt sitä Lunalle, vaan eväät kaivettiin repusta vasta kun hommat oli tehty.

Joko saa syödä ton luun?

Paikkamakuu: 10. Tuomari kertoi, että heti jätettyäni koiran, sen ympärille tuli ampiainen pörräämään. Näköjään ei pistänyt, ja ainakin likka pysyi aloillaan. Kananmuna tästä.
Oltiin ekana vuorossa ja heti kananmunan hotkimisen jälkeen aloitettiin yksilöt.
Seuraaminen: 9. Luna aivasti kunnolla kahdesti, mahtoiko imuroida keltuaista nenäänsä. Täyskäännöksessä meinasin taas sotkeutua omiin jalkoihini. Aina kokeessa näin, kotipihassa koivet tuntuu toimivan paremmin.
Liikkeestä maahan: 10. Hienosti meni. Ja innostui kovasti kehuista, nousi oikein mukavasti. Se vire siis.
Luoksetulo: 5. Mikä pysäytys? Luna kaahasi vauhdilla läpi, selvästi se kuvitteli että tää on nyt se läpijuoksukerta kun se heittää pallon tonne taakse. Eteen tuli juu hienosti, mutta kun siitä pysähdyksestä ei ollut tietoakaan, vauhti ei edes hidastunut. Joo. Ärskykekontrolli ja näin.
Liikkestä seisominen: 0. Loistava maahanmeno. Muuten kiva mutta se tehtiin jo.
Nouto: 9. Törmäsi vähän palauttaessa, siitä taisi piste lähteä. Tällä kertaa palautti suoraan minulle eikä yrittänyt tarjota kapulaa esim tuomarille.
Kaukot: 10. Ne näköjään osataan. Ei erikoista.
Hyppy: 0. Aina me munataan tää hyppy. Tällä kertaa syy oli täysin oma. Liikkurin kysyessä, onko ohjaaja valmis, mun piti vastata että jep, mutta suusta lipsahtikin "hyp" kun ajataukset oli niin siinä hypyssä. Ja koska käskysana on hyppy, Lunahan sitten hyppäsi. Varaslähtöhän tuo sitten teoriassa oli, ja nollille meni. Rähmä.
Kokonaisvaikutelma: 10. Iloista oli tekeminen myös tuomarin mielestä.

Juu, hyvät fiilikset jäi kyllä vaikkei pisteet nyt mitkään hurraamisen arvoiset ole. Ärsykekontrollitreeniä näköjään tarvitaan vielä tiettyhin juttuihin. Sen verran se edellinen kisa jäi kyllä kaivelemaan hampaankoloon että liikkeiden ketjuttamista, kokeenomaisia treenejä ja palkkauskuvioita on pakko miettiä myös. Mutta näköjään vireen saa tokoa ajatellen oikein mukavalle tasolle ilman näkyvää kippoakin. Tällä kertaa kyllä omakin fiilis oli erilainen, ei jännittänyt yhtä paljon kuin viimeksi, ja olin aika rento ja hyvällä tuulella alusta asti.

Illalla käytiinkin sitten päästelemässä höyryjä parin tunnin metsälenkillä, kaveri Luca oli menossa mukana. Kakkaa löytyi herkuteltavaksi ja kieriskeltäväksi, lammikossa käytiin vähän uimassa ja muutenkin vaan karattin pitkin metsiä ja kuraojia. Arvon paskamonsterit pääsivät kyllä taas kunnon pyykille ja Luna myös hammaspesulle iljettävien ilotteluidensa jälkeen, sen verran löyhkäävä kaveri kökötti takakontissa kotimatkalla... Miten kaikki ällöttävä voikaan olla noista koirista niin ihanaa. Raadoissa kieritään ja sontaa syödään mahan täydeltä. Yh. Kuvia myöhemmin mikäli jotain onnistuneita otoksia tuli, vähän oli laiska kuvaaja tänään. Mutta tässä kuitenkin hiukan kevättunnelmia, vai vihkaa pääsi kesäkukatkin kuvaan.