Jälkikoulutuksessa

Viikonloppu tuli vietettyä helteisessä Pomarkussa SRY:n järjestämällä leirillä. Änkesin jälkiporukkaan mukaan, jossa kouluttajana toimi mainio Tuukka Nikola. Koulutus oli todella hyvä ja antoisa, tuli lukuisia ahaa-elämyksiä ja ajatuksia heräsi monelta kantilta. Esimerkkikoirakot oli erityyppisiä, eri rotuisia ja eri tasoisiakin, mikä oli pelkästään plussaa. Tuukalla on todella ihailtava koiranlukutaito, ja hänellä oli hyviä, yksilöllisiä neuvoja kaikille. Mitään avimet-käteen-metodia ei saatu, vaan tilanteet ja ratkaisut katsottiin aina koira- ja tilannekohtaisesti. Yleispäteviä ohjeita tuli kuitenkin pennun alkeiskoulutukseen, omaan jäljen tallaamiseen ja harjoitusten suunnitteluun. Lyhyesti tärkeimpiä ajatuksia: jäljellä, kulmilla, tyhjien käytöllä, alustan valinnalla jne pitää aina olla tarkoitus ja syy. Miksi tehdään tällainen harjoitus, mitä se tuottaa? Jälki poljetaan normaalia askellusta mukaillen, ja tehty jälki pitää muistaa, ohjaajan täytyy tietää missä jälki menee. Tunnetila on tärkeä niin paalulle vietäessä, jäljestäessä kuin lopussakin. Laku toimi esimerkkinä pennun alkeisharjoituksissa, joissa tähdätään jo alusta asti tarkkaan nenänkäyttöön ja rauhalliseen työskentelyyn.

Laku pääsi muutenkin tutustumaan leiri-elämään ensimmäistä kertaa. Autossa oleilua tuli tietysti paljon, mutta onneksi sain sitikan hyvin varjoon parkkiin ja Lakulla oli ihan mukavan vilpoisat oltavat siellä helteestä huolimatta. Jätkä otti autossa vartoilut huilin kannalta ja aina kun menin jotain hakemaan tai viemään sitä pissalle, siellä se köllötti reporankana. Ehdittiinpä siinä viikonlopun aikana tutustumaan liutaan uusia ihmisiäkin, istuskelemaan nuotiolla makkaranpaistossa, käymään uimassa ja metsässä ja pikaisesti tervehtivät Kille-borderinkin kanssa. Mukavaa oli, ja Laku oli tapansa mukaan iloisen avoimella asenteella mukana eikä näyttänyt turhia murehtivan.

Lunaa en sitten ottanutkaan mukaan vaikka alunperin piti, koska viikonlopuksi oli luvattu ukkosta. Ja hyvä etten ottanut, vaikkei jyrinää kuulunutkaan kuin vasta eilen illalla. Raasu olisi stressannut vaan ihan hirveästi, enkä olisi ehtinyt sen kanssa juurikaan mitään pieniä pissilenkkejä ja pikatottiksia kummempaa tehdä kun pellotkin oli varattu harjoituskoiria varten tietysti. Lunalle tuo vieraassa paikassa ja tilanteessa rauhoittuminen kun ei ole ollenkaan helppoa.

Lunankin jälkitreeneihin tuli silti roppakaupalla uusia ajatuksia joita sormet syyhyää päästä kokeilemaan. Ja ehkä sille häiriöherkkyydellekin on vielä jotain tehtävissä kun miettii vähän Lunankin kohdalla tarkemmin kokonaisuuksia paineen tuottamisen, koiran itsevarmuuden ja omatoimisuuden vahvistamisen ja tunnetilapuolen kannalta. Ja viilaa omaa tallomistyyliään. Esine-ilmaisujahan me aloitettiin torstaitottiksissa opettelemaan, mutta niitä nyt ei vielä voi varsinaiselle jäljelle lykätä. Lakuttaja opetteli torstaina istumista ja kosketuskeppiä sekä luoksetuloa. Leikittiinkin vähän.

Lopuksi vähän kuvia torstain treeneistä:

Luna sai viime viikolla kesätukankin... Aivan hillittömän kaamea XD