Mondioringiin tutustumassa

Sastamalassa järjestettiin nyt pääsiäisenä mondioring-tapahtuma. Olin mukana seminaarissa kuunteluoppilaana sunnuntaina. Pääkouluttajana oli Neal H Wallis Norjasta. Lauantaina oltiin jo valotettu teoriapuolta laajemmin ja keskusteltu lajissa kilpailevan koiran ominaisuuksista, sekä testattu muutaman koiran soveltuvuutta lajiin. Eilisen päivän ohjelma alkoi tottelevaisuusosion esittelyllä, Neal demonstroi liikkeitä oman malinois-narttunsa kanssa. Tottiksen jälkeen esiteltiin puruja, muutama semmalainen sai käydä koiransa kanssa kokeilemassa esteitä, leikkiä maalimiehen kanssa tai vain käydä tutustumassa kenttään, sen jälkeen pidettiin lounastauko, ja sitten harrastajat ottivat omilla koirillaan treeniä ranskalaisen maalimiehen kanssa.

Suoritus pitää sisällään myös suojeluosuuden, joka melko lailla poikkeaa tutusta IPOsta. Maalimiehellä on yllään kokovartalohaalari, ja koira puree mihin parhaaksi näkee, ja maalimies voi kuormittaa koiraa purun aikana periaatteessa millä tahansa vahingoittamatta koiraa. Muutenkin kentällä häärii yleisöä, häiriönä saattaa olla polkupyöräilijä, lepattavia kankaita, "variksenpelättimiä", vesisuihkuja, täytettyjä eläimiä, ampumista, rämiseviä tynnyreitä... Kenttä on usein koristeltu jonkin teeman mukaan, kuten tänään mukana oli heiluvia pääsiäisnoitia, pupuja yms. Tottisosuuden noudossa ei noudetakaan puukapulaa, vaan mielikuvitus on rajana tässäkin. Kenkiä, halkoja, pehmoleluja, ketjuja, liukureita, kanistereita, pulloja... You name it. Kisasuoritus ei ole koskaan samanlainen, vaan treeneissä pitää harjoitella suurinpiirtein kaikkea mikä mieleen juolahtaa. Liikkeet ovat samoja, ja purut samoja, mutta häiriötekijät vaihtelevat laidasta laitaan. Kenttä on usein pehmeä, mutapohjainen. Syy tähän ei oikein kirkastunut, mutta aika vellissä siellä tänäänkin pyörittiin. Veikkaanpa että pesukoneille riitti pyöritettävää muuallakin kuin meillä...

Tässä lajissa kysytään siis toden teolla koiralta häiriön- ja paineensietoa, viettikestävyyttä, hyviä hermoja ja ärsykekontrollia. Koiran tulee olla rautaisessa hallinnassa mutta suorittaa liikkeet iloisena ja avoimena. Kouluttajat tähdensivät, että tavoitteena ei ole aggressiivinen koira, vaan harrastuspiireissä painotetaan myös sitä, että koiran tulee erottaa treenitilanteet kotioloista ja pystyä kenttien ulkopuolella elämään ns normaalia koiranelämää. Moni paikalla ollut lajia treenaava koira näyttikin viihtyvän kehän ulkopuolella lasten taputeltavana korvat rennosti lupsottaen. Treenien aikanakin kentällä pyöri lapsia leikkimässä (ilmeisesti tapahtuman järjestäjien ja treenaajien). Tämä tuntui aluksi kovin oudolta ja hirvittävältäkin, mutta eipä siinä mitään ongelmiakaan ilmennyt. Lapset tietenkään eivät pyörineet maalimiesten tai koirien lähellä puruosuuksissa, mutta samalla kentällä kuitenkin, saattoivatpa juosta koiran ohi esimerkiksi paikallamakuussa. Tässä nyt tottakai päästäisiin klassiseen pohdintaan: entä jos jotain sattuu, mutta enpä lähde sitä nyt spekuloimaan. 

Päivä oli kerrassaan mielenkiintoinen ja oli mukava nähdä ihan livenä demonstraatiota lajista, josta on tähän asti vain vilkuillut youtube-videoita. Silti luulisin että näin vain pintaraapaisun verran... Mondioring on hirveän vaativa laji kilpailumielessä, enkä tässä nyt varsinaisesti mistään tavoitteellisesta harrastamisesta siinä edes haaveile sen koommin Lunan kuin tuleviankaan koirien kanssa. Ei taida ihan omat rahkeet riittää tuohon, eikä kyllä ainakaan tällä hetkellä koirankaan. Mikä kuitenkaan estää ottamasta harjoituksista vinkkejä ja idoita. Kasvattaa ja kehittää taatusti sekä koiraa että ohjaajaa ottaa välillä treeneihin mukaan yllätyselementtejä. Häiriö ei aina tarvitse olla se ohi kävelevä tai leikkivä koira tai hyppivä treenikaveri. Lunan kanssahan saisi tehdä aivan rutosti hommia (ehkei sekään riittäisi) että se kestäisi esimerkiksi pyöriviä, rämiseviä tynnyreitä tai katosta roikkuvia, lepattavia pressuja, mutta voisihan sitä joskus jotain normaalista poikkeavaa kokeilla. Ainakin ideoita jäi päähän muhimaan ja ajatus siitä, että harrasti sitä seuraavan koiran kanssa sitten mitä tahansa, voisi olla viisasta totuttaa sitä jo pentuna siihen, että mitä tahansa saattaa tapahtua ja treenikentälle ilmestyä kummallisia asioita, mutta silti voi tehdä hommia ja leikkiä.

Ja alla vielä kuvamatskua:

Kumisaappaan nouto

Pehmopupun nouto

Paikkamakuu pääsiäisnoitien seurana, häiriönä kanisterien kolistelija.

Pikku este.

Puruja.

Koiraa häiritään purussa kanistereilla.

Objektin vartiointi ei ole mikään helppo liike.