Sivut

kevät

kevät
Oma kuva
Blogissa tarinoidaan elämästä valloittavan paimenkaksikon kanssa, päätähtinä valkoinenpaimenkoiranarttu Luna ja beauceronuros Laku. Blogin ajatus on toimia lähinää treenipäiväkirjana, mutta tottakai mukaan mahtuu kaikenlaista muutakin temmellystä.

torstai 17. lokakuuta 2013

Jälkikauden paketointi

Syksy näyttää olevan siinä vaiheessa että on tullut aika pistää jälkipaalut talviteloille ja keskittyä pikkuhiljaa tottis / toko-kuvioihin kummankin koiran osalta. Kaiken kaikkiaan molempien kanssa on edetty suunnitelmien mukaan, tavoitteita saavutettu hämmästyttävän hyvin ja kehitystä on tapahtunut ilahduttavan paljon. Että mikäs tässä paketoidessa, hyvillä mielin jätetään jälkiajatukset muhimaan.

Lunan kanssa aloitettiin keväällä 300-400 askeleen jäljistä, joissa kulmia oli 2-4. Ensimmäiset esineet löin jäljelle kesäkuun puolivälissä (niitä oli treenattu kyllä ennen erikseen), niin että esineiden alla oli rasiat. Samoihin aikoin esittelin sille piikit. Lunan kanssa jälkiä tuli ajettua kaiken kaikkiaan 65kpl. Kausi alkoi ihan ok, sitten painittiin otsa hiessä nyt niin trendikkäiden tunnetila-ongelmien kanssa ja välillä olin jo valmis lyömään hanskat tiskiin ja luovuttamaan, mutta jotenkin sitä sitten kuitenkin jaksoi tahia, miettiä, analysoida ja polkea, lisätä vettä myllyyn, laittaa haastetta peliin ja painettakin. Ja pikkuhiljaa työ alkoi tuottaa tulosta. Syksyä kohden Lunan työskentely parani hurjasti, jäljelle saatiin voimaa, sitkeyttä, kestävyyttä ja oikeanlaista fiilistä. Kulmia työstettiin keskikesällä pirusti, ja hyvin tuloksin. Esineet on koko ajan olleet Lunalla vahvat, se ilmaisee nopeasti, suoraan ja tarkasti huolimatta siitä, onko niitä 3 vai 13. Kesän aikana siirryttiin myös lopullisesti pois puistonurmikoilta vaativimmille alustoille, jäljen pituudet kasvoi 1000-1200 askeleeseen, kulmia löytyi syksyn jäljiltä 9-11. Tuli alustavaihdoksia kesken jäljen, ojanylityksiä, tarkoituksellisia harhoja ja ruoka väheni (kesällä ja syksyllä muutama raksu siellä täällä, ruoka esineiltä). Luna kehittyi tämän kauden aikana todella paljon ja olen siihen hurjan tyytyväinen ottaen huomioon millaisten vaikeuksien kanssa on tullut painittua. Ääniherkkyys aivan taatusti tulee ongelmana seuraamaan meitä jäljilläkin, mutta senkin suhteen ihan pieniä valonpilkahduksia on näkynyt.

Lakulle tuli poljettua yhteensä 85 jälkeä, joita ruutuja oli 18. Se aloitti jäljestysuransa heti pienenä samantien kun lumet suli. Ruutuja tein sekä "perinteisiä" että niitä Tuukan miniruutuja. Ja ensimmäinen suora tallottiin sitten (suoraan syvään päähän plumps) rutikuivalle multapellolle. Paljon tuli kyllä silti helppoa nurmikkojälkeäkin alkukesästä. Sieltä 20-30 askeleesta lähdettiin ja 150-160 askeleeseen päästiin. Loppukaudesta en juurikaan kasvattanut jäljen pituutta, mutta lisäsin haastetta keventämällä polkemista, alustojen kautta, häiriön kautta (hälytysajoneuvoja, mopopoikia, rekkarallia jne) ja esittelemällä Lakulle kulman. Se on alusta asti osoittanut hyvää jälkinenäisyyttä ja on keskittynyt pennuksi hurjan hyvin. Lakua ei ole häirinnyt meteli, jäljen perässä kulkeva pölisevä treeniporukka, pitkä heinä, sade, helle, ukkonen tai oikeastaan tuulikaan. Se on pienestä asti ollut kamalan ahne, eikä minkäänlaiselle ruuan kiristämiselle ole ollut tarvetta, päinvastoin, pitkään se sai välipalaa autolla juuri ennen jälkeä, jotta virettä saataisiin hiukan matalammalle. Voimaa ei ole touhusta puuttunut, ja pikkuhiljaa ylimääräistä vauhtia ja kiirettäkin saatiin suitsittua ja liinaa löysäiltyä. Kyllä siitä hyvä tulee. Kovin tyytyväinen olen kakaraankin, sen kanssa on niin mukava harrastaa.

Eväinä Lunalla on ollut jäljellä (esineillä) sen omaa nappulaa (keväästä RC sensible, jolla maha on pysynyt kunnossa parhaiten) ja lihaa, toisinaan kananmunaa ja jotain kinkunsiivuja. Lakulla myös omaa nappulaa (ProBoosterin pentunapua) maustettuna jauhelihalla tai tölkkiruualla, ja sitten jahtivahtipötköä, broiskunsydämiä, possun sisuskaluja, lihapullaa, verilettua ja joskus nakkia tai nötköttiäkin.

Tosiaan molemmille viimeiset jäljet tuli vedettyä viimeviikolla, kumpikin puksutti menemään oikein hyvin. Lunalle otin vielä palauttavan jäljen kun kaksi viimeistä oli jo hurjan vaativia kaikkineen. Nyt on laitettu paalut pussiin, pidetty muutama täysin treenivapaa huilipäivä ja tänään alkoi sitten kunnon tottiskuuri sekä mustalla että valkoisella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti