Jep, viikonloppuna tosiaan juhlittiin venetsialaisia ilotulitteiden kera tässä naapurustossa, ja tuli tuo Zylkene rauhoittavana valmisteena testattua sitten siinä. Noh, vielä en ole valmis mainospuheita pitämään, mutta lauantai meni meillä aika rauhallisesti. Lenkillä käytiin vielä kuuden aikaan, eikä silloin kuulunut vielä yhtään pamausta, onneksi. Lähempänä yhdeksää alkoi paukkua ja vinkua jonkun verran, mutta Luna makaili rauhassa sohvankulmassa ja korkeintaan nosti hiukan päätään pamauksen kuullessaan. Äänet eivät olleet yhtä kovia kuin uutenavuotena, mutta voisin melkein sanoa että olin olettanut Lunan reagoivan vahvemmin. Eli kai ne kapselit jotain teki. Hyvä puoli oli se, että koira ei ollut lainkaan tokkurainen tai muuten väsynyt, vaan ihan oma itsensä muilta osin. Annoin noita kaksi päivässä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina Luna kyllä sitten säikähti ukkosta ihan entiseen tapaan, joten tiedä sitten... Täytyypä kysäistä eläinlääkäriltä jos vaikka uutenavuotena antaisi tupla-annoksen sitten.
Treenirintamalla ei erikoisempaa, olen nyt ollut laiskamato ja puuhannut vaan kotosalla vaikka ihan hyvin olisi voinut ajella kentillekin treenaamaan. Kapulanpitoharkkaa, perusasento-siirtymisiä, kaukoja... Ja temppuiluksikin on ruokailut menneet. Tänään en keksinyt mitään kehittävää tottis-suunnitelmaa joten opetin Lunaa hajutunnistamaan oliivin pakasterasiasta. Ihan vielä ei ole homma täysin hanskassa mutta alkuun päästiin. Tämähän on varsin hyödyllinen taito kyllä, jatketaan sitä siis ilman muuta.
Vielä pari kuvatusta lauantain kirmailuista, Luna kävi päästelemässä höyryjä Susun kanssa. Mukana oli myös varvastoipilas Gassu joka ei tällä kertaa päässyt juoksuriemuihin mukaan, mutta uimasilla sitäkin käytettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti