Hymiötottikset

Tänään tuli tehtyä hyvänmielen treenit. Valkuainen yllätti taas positiivisesti. Ollaan siis aloiteltu kaukojen harjoittelu, vaihdoilla istu-maahan, seisomista ei olla sotkettu vielä mukaan. Tähän asti on treenattu vaan sisällä, kerran otettu palveluskoirakerhon kentällä niin että seisoin ihan Lunan edessä. Sisällä olen pikku hiljaa pidentänyt etäisyyttä noin 3 metriin (enempään ei nyt tässä vuokraluukussa tila anna periksi) ja ottanut itse vaihtoja hyvin vähän ja palkannut ja vapauttanut mahdollisimman epäsäännöllisesti ennakoimisen välttämiseksi. Oma-aloitteisista vaihdoista en ole palkannut. Mutta mikä parasta, näitä "hei mä tein sen jo"-juttuja ei ole tullut kuin pari kertaa viikon aikana, ehkä juurikin siksi että olen koittanut siedättää myös odotteluun siinä tietyssä asennossa, välillä palannut palkkaamaan muutamankin kerran ennen vapautusta tai asennon vaihtoa. Noh, tänään sitten Ulvilassa tehtiin näitä pihalla, ja kas kun tuo ötökkä toimikin vallan hyvin sielläkin. Otettiin sitten takapalkalla ja paremmalta vaan näytti, eikä silti varastanut.

Liikkeestä istumista tahkottiin myös, ja se nyt ei niin putkeen mennytkään, aluksi istui kyllä joka toistolla, mutta kun kerran jätin palkkaamatta vinosta asennosta, Luna alkoi tarjota seisomista. Tässäkin luulin että voisi olla enemmänkin työstettävää, kaaduin nimittäin tällä viikolla lenkin ohessa tätä treenatessa Lunan päälle ihan kunnolla kun oli niin pirun liukasta. Toinen istui nätisti, palasin palkkaamaan, naks ja taklaus, 60 kiloa niskaan. Juuri näin. No mutta, näköjään ei jäänyt kaivelemaan tuo murjominen sitten kuitenkaan. Välillä nuo istumiset on kyllä vähän vinoja. Sitä siis koitamme korjailla.

Treenattiin myös henkilöryhmää, ja tässä ei vaikeuksia. Luna ei piitannut tuon taivaallista vaikka istutin sitä suurinpiirtein treenikaverin kengille ja kuljettiin ihan liki. Jääviäkin otettiin siinä sitten vielä ja viimeiseksi kierrettiin idioottirinkiä porukalla. Hyvä treeni oli, lopuksi saatiin vielä joulukahvit lämmikkeeksi. Nyt jäikin sitten ohajatut treenit joulutauolle kun pari seuraavaa lauantaita on pyhiä ja sen jälkeen vielä yksi viikko paussia. Täytyy sanoa kyllä että hieno treenivuosi ollut kyllä kaiken kaikkiaan. Tammi-helmikuussa käytiin Kaisu Meuselin pentukursseja pari kappaletta, jossa opeteltiin alkeita ja perehdyttiin paremmin naksutteluun. Sitten onni potkaisi ja päästiin tuonne Mäkisen Helenan koulutukseen, missä on sitten kehitystä tullut ihan huristen ja oppinut hirmuisesti uutta. Kaiken lisäksi treeneissä on aina ollut hyvä ja reilu meininki, ja hauskaakin on ollut vielä. Niin että kiitosta vaan Reija kun silloin vinkkasit että sieltä kannattaa treenipaikkaa kysellä. :)

Ylihuomenna päästään siirtämään tavaroita takasin kotiin ja torstaina saadaan mun höyryveturikin kuntoon. Sitikasta on virtalukon pohja hajonnut ja nyt on sitten reilu viikko ajeltu lasit auki kun puhallin ei toimi. Tekee muuten niskoille hyvää näin nollakeleissä. Liikenneturvallisuuskin huipussaan... Tai sitten ei. Nyt en olekaan paljoa treenaillut muuta kuin kotona ja lenkillä, kun paljon ylimäärästä ei viitsisi tuolla huurukopilla ajella. No, joulun jälkeen sitten. Noutojakaan viitti sisällä ottaa, ei oikein onnistu enää tämän vaiheen noutotreenit sisätiloissa... Mutta nyt vastaleivotun joululimpun kimppuun, ja voita päälle. :) Ah mistä karppaajat jäävätkään paitsi, slurp.

Niin. Ja vaihdan tämän syksytaustan oitis pois kunhan ulkona alkaa näyttää syksyn sijaan talvelta. Mitään kinoksia en kaipaa mutta muutama sentti lunta ja pikkupakkanen kelpais, kiitos. Aikamoista kurashowta on pitänyt viime aikoina. Koiraparka joutuu pyykille alituiseen.

Pakko oli laittaa vielä myöhäis-lisäys loppuun. Kannattaisiko siis joskus ihan vaan ohimennen vilkaista tokon sääntökirjoja? Avoimessa siis EI ole liikkeestä istumista (no on se kumminkin harjoiteltava), mutta, luoksarin pysäytys! Miten mä nyt luulin että voittajassa vasta pysäytellään. Ja myönnettäköön, ei aavistustakaan miten sitä nyt sitten lähtisi opettelemaan. Se nyt on selvää että hidastelun ja ennakoinnin välttämiseksi luoksareita on otettava paljon myös normaaleina ja läpijuoksuina, mutta möh, mites sitä pysäämistä sitten lähtisi rakentelemaan... Odota-sanasta stoppaa kyllä lenkillä esim risteykseen tms, mutta se on semmonen yleissana (pysy paikallasi, älä tule autosta ulos, älä mene eteistä pidemmälle kuratassuilla, jää tähän...), eikä sillä koira pysähdy "niille sijoilleen", kuten tuossa liikkeessä kuuluisi. Rep-käskyllä liikkeestä seisominen on kyllä hyvinkin nopea. Pitäiskö se sitten ottaa tuohonkin... Vaan miten, siinäpä pieni pähkinä purtavaksi. Ehkä koitan yleistää sitä reppiä hiukan muihinkin liikkumisiin kuin seuruuseen, ja kysyn sitten tammikuussa koutsilta helppiä miten edetä tässä.